Esteettömyys­direktiivi ja digitaaliset palvelut: mitä on vaadittu kesäkuusta 2025

01Missä ollaan nyt

Esteettömyysdirektiivi (avautuu ulkoiselle sivustolle), direktiivi (EU) 2019/882, asettaa yhteiset esteettömyysvaatimukset luettelemilleen tuotteille ja palveluille. Direktiivinä se toimii kansallisten lakien kautta: jäsenvaltioiden oli annettava ne 28. kesäkuuta 2022 mennessä ja sovellettava niitä 28. kesäkuuta 2025 alkaen. Siitä lähtien soveltamisalaan kuuluvan, kuluttajille EU:ssa tarjottavan palvelun on täytynyt täyttää vaatimukset jokaisessa maassa, jossa sitä tarjotaan.

Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista annetulla lailla (avautuu ulkoiselle sivustolle) (102/2023) sekä digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain muutoksilla. Säädöskokonaisuus tuli voimaan 1. helmikuuta 2023, ja vaatimuksia on sovellettu 28. kesäkuuta 2025 alkaen. Tuotteiden markkinavalvontaviranomainen on Traficom, ja digitaalisten palvelujen saavutettavuuden valvonta siirtyi vuonna 2025 Etelä-Suomen aluehallintovirastosta Traficomiin. Sivusto saavutettavuusvaatimukset.fi (avautuu ulkoiselle sivustolle) kertoo, mitkä uudet palvelut sääntely toi vaatimusten piiriin.

Suomen kielessä erotetaan kaksi sanaa. Esteettömyys on direktiivin ja tuotelain termi, ja se kattaa myös fyysiset tuotteet. Digitaalisista palveluista puhutaan yleensä saavutettavuutena. Molemmat tarkoittavat käytännössä samaa tavoitetta: palvelua voivat käyttää kaikki, myös avustavan teknologian avulla.

Direktiivi täydentää verkkosaavutettavuusdirektiiviä (EU) 2016/2102, joka on jo vuosia koskenut julkisen sektorin verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia. Esteettömyysdirektiivi tuo vastaavia odotuksia yksityiselle sektorille, mutta vain luettelemilleen tuotteille ja palveluille.

Suomessa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen sektorin palveluista, ja sen saavutettavuusvaatimuksia valvoo Traficom. Monelle julkisen sektorin organisaatiolle saavutettavuusseloste on jo tuttu. Esteettömyysdirektiivin myötä samat kysymykset koskevat nyt myös verkkokauppoja, pankkeja ja muita kuluttajapalveluja.

02Mitkä digitaaliset palvelut kuuluvat soveltamisalaan

Direktiivin 2 artiklan 2 kohta luettelee palvelut, joita se koskee, kun niitä tarjotaan kuluttajille:

• Verkkokaupan palvelut: etäpalvelut, joita tarjotaan verkkosivujen ja mobiilisovellusten kautta kuluttajan pyynnöstä kuluttajasopimuksen tekemiseksi. Käytännössä mikä tahansa kuluttajille myyvä verkkokauppa tai varauspalvelu.
• Kuluttajille tarkoitetut pankkipalvelut: luottosopimukset, maksupalvelut ja maksutilit, sähköinen raha ja tietyt kuluttajille tarjottavat sijoituspalvelut.
• Lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelujen osat: verkkosivut, mobiilisovellukset, sähköiset liput ja lipunmyyntipalvelut, matkustustiedot reaaliaikaiset tiedot mukaan lukien sekä itsepalvelupäätteet. Kaupunki-, esikaupunki- ja alueliikenteessä soveltamisalaan kuuluvat vain itsepalvelupäätteet.
• Sähköiset viestintäpalvelut ja audiovisuaalisiin mediapalveluihin pääsyn tarjoavat palvelut, kuten suoratoisto- ja televisiopalvelujen sovellukset ja käyttöliittymät.
• E-kirjat ja niihin tarkoitetut ohjelmistot.

Direktiivi koskee myös tuotteita, kuten tietokoneita ja käyttöjärjestelmiä, älypuhelimia, maksupäätteitä, pankkiautomaatteja, lipunmyynti- ja lähtöselvitysautomaatteja sekä e-kirjojen lukulaitteita. Jos rakennat ohjelmistoa tällaiseen laitteeseen, tuotevaatimukset koskevat sinua asiakkaasi kautta.

Pelkästään yrityksille tarjottavat palvelut jäävät soveltamisalan ulkopuolelle, vaikka moni yritysasiakas edellyttää nykyään samaa tasoa hankinnoissaan. Asiakasportaali, joka palvelee sekä kuluttajia että yrityksiä, kuuluu soveltamisalaan kuluttajakäytön osalta.

03Mikroyritysten vapautus

Palveluja tarjoavat mikroyritykset on vapautettu näiden palvelujen esteettömyysvaatimuksista (4 artiklan 5 kohta). Direktiivin mukaan mikroyritys työllistää alle 10 henkilöä, ja sen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Vapautus koskee vain palveluja. Pienenkin yrityksen, joka saattaa soveltamisalaan kuuluvia tuotteita markkinoille, on täytettävä tuotevaatimukset.

Vapautus koskee palveluntarjoajaa, ei palvelua. Kun suurempi yritys pitää verkkokauppaa, jonka pieni toimisto on rakentanut, verkkokauppa kuuluu soveltamisalaan.

04Mitä vaatimukset tarkoittavat verkkosivulle tai sovellukselle

Vaatimukset ovat liitteessä I. Palvelujen osalta ydin on, että verkkosivustot, niihin liittyvät verkkosovellukset ja mobiilisovellukset tehdään saavutettaviksi johdonmukaisella ja asianmukaisella tavalla eli havaittaviksi, hallittaviksi, ymmärrettäviksi ja toimintavarmoiksi. Nämä neljä periaatetta tulevat verkkosisällön saavutettavuusohjeista (WCAG), ja ne muuttuvat konkreettisiksi tarkistuksiksi:

• Havaittava: tekstivastineet kuville, tekstitykset videoille, riittävä värikontrasti ja sisältö, joka mukautuu pienelle näytölle tai suurella zoomauksella menettämättä tietoa.
• Hallittava: jokainen toiminto toimii näppäimistöllä, kohdistus näkyy ja etenee loogisessa järjestyksessä, kukaan ei jää jumiin valintaikkunaan, ja aikarajoja voi pidentää.
• Ymmärrettävä: selkeät nimiöt ja ohjeet, virheilmoitukset, jotka kertovat, mikä meni vikaan ja miten sen korjaa, sekä ennustettava navigointi.
• Toimintavarma: oikea semantiikka, jotta ruudunlukijat ja muut avustavat teknologiat tunnistavat jokaisen säätimen, sen nimen, roolin ja tilan.

Joillakin palveluilla on lisäksi omia vaatimuksia. Verkkokaupan palvelujen on tehtävä tunnistautumis-, turvallisuus- ja maksutoiminnot saavutettaviksi ja välitettävä myytävien tuotteiden esteettömyystiedot, kun vastuullinen talouden toimija antaa ne. Kuluttajien pankkipalvelujen on lisäksi tehtävä tunnistautumismenetelmät, sähköiset allekirjoitukset, turvaominaisuudet ja maksupalvelut saavutettaviksi ja annettava tietoa, joka on ymmärrettävää eikä ylitä eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasoa B2.

Palveluntarjoajien on myös kerrottava, miten palvelu täyttää vaatimukset. Liite V edellyttää näitä tietoja yleisissä sopimusehdoissa tai vastaavassa asiakirjassa, saavutettavassa muodossa. Moni organisaatio julkaisee ne saavutettavuusselosteena, johon linkitetään sivuston alatunnisteesta ja ehdoista.

Standardit: EN 301 549 ja WCAG

Tuotteiden ja palvelujen, jotka ovat Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistujen yhdenmukaistettujen standardien mukaisia, oletetaan täyttävän ne vaatimukset, jotka standardit kattavat (15 artikla). ICT-tuotteiden ja -palvelujen saavutettavuuden eurooppalainen standardi on EN 301 549. Sen versio 3.2.1 on verkkosaavutettavuusdirektiivin yhdenmukaistettu standardi, ja verkkosisällön osalta se sisältää WCAG 2.1:n A- ja AA-tason onnistumiskriteerit.

Esteettömyysdirektiiviä varten yhdenmukaistettuja standardeja laaditaan komission standardointipyynnön perusteella; tarkista, mitkä viittaukset on julkaistu, ennen kuin nojaat vaatimusten­mukaisuusolettamaan. Joka tapauksessa EN 301 549 on mittapuu, jota viranomaiset, auditoijat ja asiakkaat käyttävät nyt. WCAG 2.2, W3C:n suositus lokakuusta 2023, lisää kriteerejä, kuten kohteiden vähimmäiskoon ja saavutettavan tunnistautumisen. Kun rakennat nyt WCAG 2.2:n AA-tasolle, katat WCAG 2.1:n ja valmistaudut standardin seuraavaan versioon.

05Kohtuuton rasite ja perusteellinen muutos

Direktiivin 14 artikla sallii kaksi poikkeusta. Vaatimusta ei sovelleta siltä osin kuin sen täyttäminen edellyttäisi palvelun perusteellista muutosta tai aiheuttaisi palveluntarjoajalle kohtuuttoman rasitteen. Molemmat ovat kapeita:

• Palveluntarjoajan on tehtävä arvio itse liitteen VI kriteerien perusteella ja dokumentoitava se.
• Palveluntarjoaja, joka saa saavutettavuuden parantamiseen rahoitusta muista lähteistä, ei voi vedota kohtuuttomaan rasitteeseen.
• Palveluntarjoajat uusivat kohtuuttoman rasitteen arvion, kun palvelu muuttuu, kun viranomaiset sitä pyytävät ja joka tapauksessa vähintään viiden vuoden välein.
• Poikkeukseen vetoavien palveluntarjoajien on ilmoitettava siitä asianomaisten jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille. Mikroyritykset on vapautettu tästä.

Poikkeus koskee sitä yksittäistä vaatimusta, joka on kohtuuton, ei koko palvelua. Pidä sitä viimeisenä keinona: useimmat esteet johtuvat komponenteista ja sisällöstä, joiden korjaaminen on halpaa, kun ne havaitaan ajoissa.

06Siirtymäajat

Direktiivin 32 artikla säätää siirtymäajoista. Kaksi ensimmäistä ovat jäsenvaltioille pakollisia, kolmas vapaaehtoinen:

• Palveluntarjoajat voivat 28. kesäkuuta 2030 asti jatkaa palvelujensa tarjoamista tuotteilla, joita ne käyttivät laillisesti vastaavien palvelujen tarjoamiseen ennen 28. kesäkuuta 2025.
• Ennen 28. kesäkuuta 2025 tehdyt palvelusopimukset voivat jatkua muuttumattomina niiden päättymiseen asti, kuitenkin enintään viisi vuotta tuosta päivästä.
• Jos kansallinen laki sen sallii, ennen 28. kesäkuuta 2025 laillisesti käytössä olleita itsepalvelupäätteitä voi käyttää niiden taloudellisen käyttöiän loppuun, kuitenkin enintään 20 vuotta käyttöönotosta.

Siirtymäajat suojaavat olemassa olevia laitteita ja sopimuksia. Ne eivät siirrä vaatimuksia verkkosivulta tai sovellukselta, jota muutat, uudistat tai tarjoat uusille asiakkaille. Tarkista siirtymäsäännöt kunkin maan laista.

07Kansalliset lait Suomessa ja muissa maissa

Markkinavalvonta ja seuraamukset ovat kansallisia. Kukin jäsenvaltio nimeää omat viranomaisensa ja säätää seuraamuksista, joiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Suomalaisen yrityksen, joka myy kuluttajille myös muihin EU-maihin, on otettava huomioon kunkin maan laki. Keskeiset täytäntöönpanosäädökset:

08Saavutettavuus osaksi ohjelmistokehitystä

Useimmat saavutettavuusvirheet eivät ole suunnittelupäätöksiä. Ne syntyvät komponenteista, jotka on rakennettu ilman semantiikkaa, sisällöstä, joka julkaistaan ilman vaihtoehtoja, ja kolmansien osapuolten komponenteista, joita kukaan ei testannut. Siksi juuri ennen julkaisua tehty auditointi tuottaa pettymyksen: se löytää kymmeniä ongelmia, jotka olisi ollut halpa estää ja jotka on kallis korjata myöhään. Toimiva tapa on käsitellä saavutettavuutta kuten tietoturvaa, toimitusprosessin ominaisuutena.

• Saavutettava suunnittelujärjestelmä. Painikkeet, lomakkeet, valintaikkunat, valikot, välilehdet ja taulukot rakennetaan kerran oikealla semantiikalla, näppäimistötuella ja kohdistuksen hallinnalla, testataan ruudunlukijoilla ja käytetään uudelleen kaikkialla. Väritokenien kontrasti tarkistetaan vaaleassa ja tummassa teemassa.
• Valmiin määritelmä, johon saavutettavuus kuuluu. Jokainen käyttäjätarina nimeää hyväksymiskriteerinsä näppäimistökäytölle, nimiöille ja virheiden käsittelylle, ja tarkastajat tarkistavat ne kuten minkä tahansa vaatimuksen.
• Automaattiset tarkistukset putkessa. Sääntöpohjaiset skannerit ajetaan jokaisessa koontiversiossa, ja ne estävät taantumat. Ne löytävät vain osan ongelmista, kuten puuttuvat nimiöt, kontrastit ja virheellisen merkinnän, joten ne täydentävät käsin testaamista eivätkä koskaan korvaa sitä.
• Avustavan teknologian osaajien tekemä testaus. Pelkkä näppäimistö, ruudunlukijat työasemalla ja mobiilissa, nelinkertainen suurennus ja vähennetty liike kriittisillä poluilla: kirjautuminen, haku, kassa, maksu ja tilin hallinta.
• Testaus vammaisten käyttäjien kanssa tärkeimmillä poluilla ennen julkaisua ja suurten muutosten jälkeen.
• Kolmansien osapuolten komponentit sopimuksin. Maksukomponentit, tunnistuspalvelut, keskusteluavustajat, evästebannerit, kartat ja videosoittimet ovat osa palveluasi. Pyydä toimittajilta saavutettavuuden vaatimusten­mukaisuusraportti ja testaa ne omassa käyttöyhteydessäsi.
• Sisältö ja asiakirjat. Sisällöntuottajat oppivat kirjoittamaan tekstivastineet, otsikot ja linkkitekstit. Asiakkaiden tarvitsemat PDF-tiedostot, kuten sopimukset ja laskut, merkitään rakenteellisesti tai niille tarjotaan saavutettava vaihtoehto.

Näin rakennamme yritysohjelmistoja ja asiakasportaaleja: saavutettavuustarkistukset ajetaan putkessa, ja jokainen julkaisu tuottaa aineiston saavutettavuusselosteeseen sekä asiakkaiden ja viranomaisten kysymyksiin. Sama koskee asiakaspalvelun tukea ja portaaleja esimerkiksi Salesforce-alustalla: alusta tarjoaa saavutettavat rakennuspalikat, ja räätälöidyt komponentit ja sisältö ratkaisevat, pysyykö lopputulos saavutettavana.

09Käytännön suunnitelma

1. 01Kartoita palvelusi. Luettele kuluttajille suunnatut verkkosivut, sovellukset, päätteet ja asiakirjat maittain ja ratkaise kunkin kohdalla, kuuluuko se direktiivin piiriin. Kirjaa perustelut myös niistä palveluista, jotka arvioit soveltamisalan ulkopuolisiksi.
2. 02Mittaa nykytila. Teetä asiantuntija-arvio EN 301 549 -standardia vasten kriittisillä poluilla ja yhdistä se koko sivuston automaattiseen skannaukseen. Priorisoi käyttäjiin kohdistuvan vaikutuksen, ei havaintojen määrän mukaan.
3. 03Korjaa lähteellä. Korjaa ongelmat ensin suunnittelujärjestelmässä ja yhteisissä komponenteissa, jotta jokainen korjaus ulottuu kaikille niitä käyttäville sivuille.
4. 04Julkaise tiedot. Kuvaa ehdoissasi tai saavutettavuusselosteessa, miten palvelu täyttää vaatimukset, anna yhteystieto palautetta varten ja pidä tiedot ajan tasalla.
5. 05Rakenna se toimitukseen. Hyväksymiskriteerit, automaattiset tarkistukset, käsin tehtävien testien ohjeet ja julkaisun portti kriittisille poluille.
6. 06Ohjaa toimittajia. Lisää saavutettavuusvaatimukset ja todisteet sopimuksiin toimistojen, alustojen ja komponenttien toimittajien kanssa.
7. 07Dokumentoi poikkeukset. Jos vetoat kohtuuttomaan rasitteeseen, kirjaa arvio, ilmoita viranomaiselle, kun sitä edellytetään, ja suunnittele arvion uusiminen.

10Mitä seurata

• Esteettömyysdirektiivin yhdenmukaistettujen standardien julkaisu, mukaan lukien EN 301 549:n päivitys, ja niiden viittausten julkaisu virallisessa lehdessä.
• Traficomin ohjeet ja valvontakäytäntö sekä muiden maiden markkinavalvontaviranomaisten ensimmäiset toimet maissa, joissa tarjoat palveluja.
• Muutokset kansallisiin siirtymäsääntöihin ja tietyille aloille, kuten pankki- ja liikennepalveluille, nimettyihin viranomaisiin.

Euroopan komissio ylläpitää esteettömyysdirektiivin yleiskatsausta (avautuu ulkoiselle sivustolle). Päivää jokainen aiheesta kirjoittamasi sisäinen muistio: kansallinen käytäntö muotoutuu yhä.