Sovelletaan
Yhteentoimiva Eurooppa -säädös: Asetusta sovelletaan
Hallintokehys rajat ylittävälle yhteentoimivuudelle ja julkisen sektorin ratkaisujen uudelleenkäytölle.
Julkinen sektori
Suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme digitaalisia palveluja julkiselle sektorille. Ne ovat saavutettavia, oletusarvoisesti turvallisia, yhteentoimiviksi suunniteltuja ja niin hyvin dokumentoituja, että ne kestävät sopimuskauden yli. Toimintatapaamme on muovannut yli 600 julkisen sektorin hanketta eri puolilla Euroopan unionia, valmiina ja käynnissä.
Ministeriöille, valtion virastoille ja laitoksille, hyvinvointialueille sekä kunnille ja kaupungeille, joiden palvelujen on toimittava jokaiselle asukkaalle EU:n ja Suomen sääntöjen mukaan.

28. kesäkuuta 2025
Esteettömyysvaatimukset voimaan
Suomessa laki 102/2023 ja digipalvelulain muutokset ulottavat vaatimukset keskeisiin yksityisiin palveluihin. Valvojana on Traficom.
LähdeDirektiivi (EU) 2019/882 (avautuu ulkoiselle sivustolle)
24. joulukuuta 2026
EU:n digitaalisen identiteetin lompakot
Jokaisen jäsenvaltion on tarjottava vähintään yksi lompakko, ja julkisten palvelujen on hyväksyttävä se. DVV:n mukaan Suomen lompakkosovellus julkaistaan vuonna 2027.
2. joulukuuta 2027
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien velvoitteet
Mukaan lukien julkisten käyttöönottajien perusoikeuksia koskeva vaikutustenarviointi, vuonna 2026 muutetun säädöksen mukaisesti.
600+Julkisen sektorin hankkeet
Tekoälysäädös, kyberturvallisuuslaki, eIDAS 2, Yhteentoimiva Eurooppa -säädös ja datasäädös koskevat samoja järjestelmiä muutaman vuoden sisällä. Jokainen tuo dokumentointi-, riski- ja raportointivelvoitteita, ja tarjouspyynnöissä kysytään, miten toimittaja tukee niitä.
Ihmiset haluavat hakea, seurata asiaansa ja saada päätöksen verkossa omalla kielellään ilman, että samat tiedot toimitetaan kahteen kertaan. Keskeisissä rajat ylittävissä menettelyissä yhden kerran periaate on jo velvoite.
Kokeneet käsittelijät ja vanhan koodin tuntevat kehittäjät jäävät eläkkeelle nopeammin kuin tilalle saadaan uusia. Ihmisten ja vanhojen järjestelmien varassa oleva tieto on siirrettävä dokumentoituihin palveluihin ja työkaluihin, joilla seuraava sukupolvi pystyy työskentelemään.
Tekoäly voi lyhentää jonoja ja purkaa ruuhkia, mutta julkisen organisaation on pystyttävä perustelemaan päätös, nimeämään siitä vastuussa oleva henkilö ja kertomaan käyttämistään järjestelmistä. Se muuttaa tapaa, jolla tekoäly suunnitellaan, ei vain tapaa, jolla se hankitaan.
Keskeiset asiankäsittelyjärjestelmät ovat vuosikymmeniä vanhoja, ja jokainen lakimuutos tarkoittaa riskialtista julkaisua.
Uudistamme vaiheittain vakaiden rajapintojen takana: erotamme palveluja, siirrämme datan täsmäyttäen ja poistamme moduulit käytöstä yksi kerrallaan. Asukkaiden ei tarvitse kokea kertarysäyksenä tehtävää käyttöönottoa.
Asukkaat ja yritykset toimittavat samat tiedot yhä uudelleen.
Liitämme palvelut tietojen alkuperäisiin lähteisiin Suomi.fi-palveluväylän kaltaisten kansallisten tiedonvaihtoratkaisujen kautta. Tieto haetaan kerran, oikeusperusteella, ja jokainen haku kirjataan lokiin.
Puhelinpalvelu vastaa kysymyksiin, joihin verkkosivujen pitäisi vastata.
Monikieliset neuvonta-avustajat, jotka perustuvat julkaistuihin ohjeisiisi ja menettelyihisi. Ne siirtävät asian selkeästi henkilöstölle eivätkä vastaa hyväksyttyjen lähteiden ulkopuolelta.
Käsittelijöiltä kuluu tunteja saapuvien asiakirjojen lukemiseen, lajitteluun ja tietojen uudelleensyöttöön.
Asiakirjat luokitellaan ja tiedot poimitaan automaattisesti, ihminen tarkistaa epävarmat kentät, ja asianhallintajärjestelmä saa jäsennellyn datan ja täydellisen kirjausketjun.
Tekoälykokeilut pysähtyvät juridiseen ja eettiseen arviointiin.
Suunnittelemme arviointia varten alusta asti: riskiluokitus, aineisto tietosuojaa ja perusoikeuksia koskeviin vaikutustenarviointeihin, lokitus, ihmisen valvonta ja dokumentaatio läpinäkyvyyttä varten.
Ohjeistus on hajallaan intraneteissä, PDF-tiedostoissa ja ihmisten muistissa.
Käyttöoikeudet huomioiva tiedonhaku, joka viittaa jokaisen vastauksen taustalla olevaan säädökseen, ohjeeseen tai menettelyyn. Henkilöstö voi tarkistaa lähteen ennen kuin toimii.
Päivämäärät, jotka ohjaavat arkkitehtuuri- ja hankintapäätöksiä nyt. Kansallinen lainsäädäntö ja täytäntöönpanosäädökset voivat tuoda omia päivämääriään.
Sovelletaan
Hallintokehys rajat ylittävälle yhteentoimivuudelle ja julkisen sektorin ratkaisujen uudelleenkäytölle.
Sovelletaan
Jäsenvaltioiden piti soveltaa NIS2-sääntöjä tästä päivästä alkaen. Suomessa kyberturvallisuuslaki tuli voimaan 8. huhtikuuta 2025, ja julkishallinnon toimijoille tuli riskienhallinta- ja ilmoitusvelvoitteita.
Sovelletaan
Ennen päätöksiä uusista tai olennaisesti muuttuvista Euroopan laajuisista digitaalisista julkisista palveluista.
Sovelletaan
Mukaan lukien viranomaisten sosiaalinen pisteytys. Tekoälylukutaitoa koskevat velvoitteet alkavat samana päivänä.
Sovelletaan
Keskeisille tuotteille ja palveluille kansallisen lainsäädännön kautta. Suomessa laki 102/2023 ja digipalvelulain muutokset, valvojana Traficom.
Sovelletaan
Mukaan lukien julkisten organisaatioiden datapyynnöt poikkeuksellisen tarpeen tilanteissa ja pilvipalvelujen vaihtoa koskevat säännöt.
Sovelletaan
Ihmisille on kerrottava, kun he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa, ja tuotettu sisältö on merkittävä. Suomessa näitä velvoitteita valvoo Traficom.
Tilanne 2. lokakuuta 2026
Tulossa
Jokainen jäsenvaltio tarjoaa vähintään yhden lompakon, ja sähköistä tunnistamista edellyttävien julkisten palvelujen on hyväksyttävä se. DVV:n mukaan Suomen lompakkosovellus julkaistaan vuonna 2027.
Tulossa
Itsenäisille suuririskisille käyttötarkoituksille, kuten julkisten palvelujen ja etuuksien saamiselle, vuonna 2026 muutetun säädöksen mukaisesti.
Säädökset, jotka useimmin muovaavat julkisen sektorin hankkeen määrittelyä, selkeästi kerrottuina, ja mitä kukin niistä tarkoittaa hankkeellesi.
Tämä katsaus tukee suunnittelukeskusteluja. Se ei ole oikeudellinen neuvo, ja kansallinen täytäntöönpano vaihtelee. EU:n päivämäärät tarkistettu 2. lokakuuta 2026 ja Suomen tiedot 5. marraskuuta 2026.
Riskiperusteiset säännöt tekoälyjärjestelmille. Suuririskisiksi luetaan muun muassa tekoäly, jota käytetään päätettäessä keskeisten julkisten palvelujen ja etuuksien saamisesta, maahanmuutossa, turvapaikka- ja rajavalvonta-asioissa, oikeudenkäytössä ja lainvalvonnassa.
Suuririskisiä järjestelmiä käyttöön ottavien julkisten organisaatioiden on tehtävä perusoikeuksia koskeva vaikutustenarviointi (27 artikla), järjestettävä ihmisen valvonta ja säilytettävä lokit. Vuonna 2026 muutetun säädöksen mukaan velvoitteita sovelletaan 2. joulukuuta 2027 alkaen. Suomessa valvonnasta säädetään eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetussa laissa (1377/2025): Traficom on keskitetty yhteyspiste, ja suuririskisiä järjestelmiä valvovat toimialaviranomaiset.
Luokittelemme jokaisen käyttötapauksen esiselvityksessä, rakennamme valvonnan ja lokituksen järjestelmään ja laadimme teknisen dokumentaation, jota juristisi tarvitsevat. Oikeudellinen arvio jää omille juristeillesi.
LähdeAsetus (EU) 2024/1689, EUR-Lex (avautuu ulkoiselle sivustolle)
Direktiivi koskee valtionhallintoa, ja jäsenvaltiot voivat ulottaa sen alue- ja paikallishallintoon. Velvoitteisiin kuuluvat riskienhallinta, toimitusketjun turvallisuus ja vaiheittainen poikkeamailmoitus, joka alkaa ennakkovaroituksella 24 tunnin kuluessa. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön kyberturvallisuuslailla (124/2025), joka tuli voimaan 8. huhtikuuta 2025. Keskitettynä yhteyspisteenä toimii Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.
Varaudu tietoturvaehtoihin jokaisessa sopimuksessa. Dokumentoimme hallintakeinomme, ilmoitamme poikkeamista sovittuja kanavia pitkin ja annamme sinulle näytön, jota omat velvoitteesi edellyttävät.
LähdeDirektiivi (EU) 2022/2555, EUR-Lex (avautuu ulkoiselle sivustolle)
Jokaisen jäsenvaltion on tarjottava vähintään yksi eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko 24. joulukuuta 2026 mennessä. Sähköistä tunnistamista edellyttävien julkisten palvelujen on hyväksyttävä se kansallisten tunnistusratkaisujen rinnalla. Suomessa lompakkoa rakentaa Digi- ja väestötietovirasto, ja DVV:n mukaan lompakkosovellus julkaistaan vuonna 2027.
Kirjautumisen, tietojen jakamisen ja sähköisten allekirjoitusten on toimittava lompakon kanssa. Suunnittelemme tunnistusintegraation niin, että uusi tunnistetyyppi on konfiguraatiota eikä vaadi uudelleenrakentamista.
LähdeAsetus (EU) 2024/1183, EUR-Lex (avautuu ulkoiselle sivustolle)
Sovellettu 12. heinäkuuta 2024 alkaen. Julkisten organisaatioiden on 12. tammikuuta 2025 alkaen tehtävä yhteentoimivuusarviointi ennen kuin ne päättävät uusista tai olennaisesti muuttuvista Euroopan laajuisista digitaalisista julkisista palveluista. Niitä kannustetaan myös jakamaan ja uudelleenkäyttämään ratkaisuja, avoin lähdekoodi mukaan lukien.
Valmistelemme arvioinnin aineiston kanssasi, hyödynnämme olemassa olevia rakennuspalikoita ja dokumentoimme rajapinnat, jotta muut voivat ottaa rakentamamme käyttöön.
LähdeAsetus (EU) 2024/903, EUR-Lex (avautuu ulkoiselle sivustolle)
Keskeisten rajat ylittävien menettelyjen käyttäjät voivat 12. joulukuuta 2023 alkaen pyytää, että viranomaiset vaihtavat todistusmateriaalin suoraan keskenään yhden kerran periaatteeseen perustuvan teknisen järjestelmän (OOTS) kautta sen sijaan, että käyttäjä lataa ne itse.
Todistusmateriaalin vaihdon on perustuttava suostumukseen, ja sen on oltava esikatseltavissa ja kirjattu lokiin. Liitämme kansalliset tiedonvaihtoratkaisut ja OOTS-liittymät osaksi palvelun kulkua.
LähdeAsetus (EU) 2018/1724, EUR-Lex (avautuu ulkoiselle sivustolle)
Julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten on täytettävä yhdenmukaistettu standardi EN 301 549, joka perustuu WCAG-ohjeisiin, ja niistä on julkaistava saavutettavuusseloste palautekanavineen. Suomessa julkista sektoria velvoittaa myös laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019), ja saavutettavuusvaatimuksia valvoo Traficom.
Rakennamme WCAG 2.2 AA -tason mukaan, testaamme apuvälineillä ja autamme pitämään saavutettavuusselosteen ajan tasalla.
LähdeDirektiivi (EU) 2016/2102, EUR-Lex (avautuu ulkoiselle sivustolle)
Sovellettu 28. kesäkuuta 2025 alkaen keskeisiin tuotteisiin ja palveluihin, kuten pankkipalveluihin, verkkokauppaan, e-kirjoihin ja liikennepalveluihin. Se koskee talouden toimijoita eikä suoraan julkisia organisaatioita, mutta julkiset hankinnat käyttävät sen vaatimuksia, ja yksityisten kumppanien kanssa tuotetut palvelut voivat kuulua sen piiriin. Suomessa vaatimukset tulevat laista 102/2023 ja digipalvelulain muutoksista, ja valvojana on Traficom.
Saavutettavuus kulkee nyt koko toimitusketjun läpi. Teemme siitä osan hyväksymiskriteerejä emmekä jätä sitä myöhäiseksi auditoinniksi.
LähdeDirektiivi (EU) 2019/882, EUR-Lex (avautuu ulkoiselle sivustolle)
Sovellettu 12. syyskuuta 2025 alkaen. Julkiset organisaatiot voivat poikkeuksellisen tarpeen tilanteissa pyytää yrityksiltä niiden hallussa olevaa dataa, ja datankäsittelypalvelujen on mahdollistettava palveluntarjoajan vaihto. Vaihtomaksut poistuvat vaiheittain tammikuuhun 2027 mennessä.
Suunnittelemme pilviarkkitehtuureihin irtautumissuunnitelmat ja datan siirrettävyyden, jotta palveluntarjoajan vaihto on suunniteltu hanke eikä kriisi.
LähdeAsetus (EU) 2023/2854, EUR-Lex (avautuu ulkoiselle sivustolle)
Julkiset hankintayksiköt hankkivat avoimilla, rajoitetuilla ja neuvottelumenettelyillä, kilpailullisella neuvottelumenettelyllä sekä puitejärjestelyillä ja niiden kevennetyillä kilpailutuksilla. Suomessa menettelyistä säädetään hankintalaissa (1397/2016), ja hankintailmoitukset julkaistaan Hilmassa kansalliset ja EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.
Toimimme näiden sääntöjen mukaan: vastaamme tarjouspyyntöihin kohta kohdalta, nimeämme tiimin jäsenet, esitämme hinnoittelun läpinäkyvästi ja laadimme toimitussuunnitelmat, joita arviointiryhmä voi pisteyttää. Lähetämme verkkolaskut EN 16931 -muodossa Peppolin kautta. Osallistumme suoraan tai osana yhteenliittymää osa-alueesta riippuen.
Kerromme, mikä on teknisesti realistista, ohjaamatta määrittelyä. Varhainen vuoropuhelu vähentää riskiä tarjouspyynnöistä, joita kukaan ei pysty toteuttamaan.
Luemme tarjouspyynnön suhteessa lakiin, standardeihin ja nykyisiin järjestelmiisi ja esitämme kysymykset vain virallista kanavaa pitkin.
Jäsennelty vastaus: arkkitehtuuri, suunnitelma, tiimi, tietoturva- ja saavutettavuustapa sekä irtautumissuunnitelma alusta alkaen.
Odotusajan jälkeen: nimetyt henkilöt, perehdytys tietoturvasääntöihisi ja sovittu ensimmäinen julkaisu.
Raportointi sopimuksen mittareita vasten, dokumentoitu luovutus ja datan palautus, jotta seuraava hankinta alkaa puhtaalta pöydältä.
Konesalialueet, salausavainten hallinta ja tukipalvelujen sijainnit päätetään kanssasi ennen rakentamista ja kirjataan arkkitehtuuriin. Tiedot pysyvät EU:ssa, kun niin sovitaan.
Avoimet standardit, dokumentoidut tietomallit ja infrastruktuuri koodina pitävät vaihtokustannukset näkyvinä, kuten datasäädös tarkoittaa.
Arvioimme ensin uudelleenkäytettävät julkiset komponentit ja avoimen lähdekoodin vaihtoehdot Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksen hengessä.
FromNine on ISO/IEC 27001 -sertifioitu. Hallintakeinot, toimittajien hallinta ja poikkeamien käsittely noudattavat sertifioitua tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää.
Poikkeamakanavat, haavoittuvuuksien käsittely ja toimitusketjun läpinäkyvyys sovitaan sopimuskohtaisesti, jotta voit täyttää omat kyberturvallisuuslain velvoitteesi.
Tunnistus, asiointipalvelu ja asianhallinta ovat tiedonvaihtokerroksen päällä, ja tiedonvaihtokerros lukee dataa alkuperäisistä lähteistä.
Asukas tai yritys kirjautuu asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistuksella tai EU:n digitaalisen identiteetin lompakolla. Neuvonta-avustaja voi vastata kysymyksiin ja avata oikean lomakkeen.
Asiointipalvelu välittää asian asianhallintajärjestelmään, jossa käsittelijä tarkastaa poikkeukset ja tekee päätökset.
Asiointipalvelu ja asianhallinta lukevat tarvitsemansa datan kansallisen tiedonvaihtoratkaisun, kuten Suomi.fi-palveluväylän, kautta. Se hakee datan alkuperäisistä lähteistä, kuten väestötiedoista, yritysrekisteristä sekä vero- ja etuustiedoista, ja kirjaa jokaisen haun lokiin.
Rajat ylittävissä menettelyissä tiedonvaihtoratkaisu liittyy yhden kerran periaatteeseen perustuvaan tekniseen järjestelmään (OOTS), joka vaihtaa todistusmateriaalia muiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa.
Palvelut hakevat datan sen omistavasta rekisteristä kansallisten tiedonvaihtoratkaisujen, kuten Suomi.fi-palveluväylän, kautta sen sijaan, että ne pitäisivät omia kopioitaan.
Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet, kansalliset viitearkkitehtuurit ja semanttiset standardit ohjaavat suunnittelemiamme rajapintoja.
Jokaisella tiedonvaihdolla on oikeusperuste, käyttötarkoitus ja lokimerkintä, jonka asukkaat ja tarkastajat voivat jäljittää.
Yhteisen digitaalisen palveluväylän piiriin kuuluvat menettelyt liitetään OOTS-järjestelmään kansallisten yhteyspisteiden kautta.
EN 301 549 perustuu WCAG-ohjeisiin. Suunnittelemme ja testaamme WCAG 2.2 AA -tason mukaan, jotta palvelut täyttävät nykyiset säännöt ja seuraavan version.
Automaattiset tarkistukset toimitusputkessa, manuaaliset auditoinnit ruudunlukijalla ja näppäimistöllä sekä käytettävyystestit vammaisten käyttäjien kanssa aina, kun voit järjestää ne.
Sisältö kirjoitetaan lukijan tehtävää varten, samalla laadulla jokaisella kielellä, jota palvelun on tuettava.
Autamme pitämään saavutettavuusselosteen ja palautekanavan ajan tasalla palvelun muuttuessa.
Liitämme palvelut Suomi.fi-tunnistukseen, jossa käyttäjä tunnistautuu esimerkiksi pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Muiden EU-maiden tunnistusvälineet toimivat rajat ylittävässä tunnistuksessa.
Lompakolla kirjautuminen ja todennettavat todistukset lisätään nykyisten ratkaisujen rinnalle, jotta käyttäjä valitsee eikä palvelu haaraudu.
Pyydä vain palvelun tarvitsemat tiedot, näytä käyttäjälle, mitä jaetaan, ja pidä siitä kirjaa.
Asiointi yrityksen tai toisen henkilön puolesta, jota useimmat etuus- ja lupaprosessit tarvitsevat. Suomessa tähän käytetään Suomi.fi-valtuuksia.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, joissa päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen ja jokaisen vaiheen on oltava perusteltavissa.
Luvat ja hakemukset, asukasneuvonta sekä kuntien yhteiset palvelut.
Asia- ja asiakirjavirrat, joissa on tiukka pääsynhallinta, säilytyssäännöt ja katkeamaton kirjausketju.
Opiskelijahallinto, avustusten hallinta ja tutkimusdatan palvelut.
Ministeriöiden sekä valtion virastojen ja laitosten yhteiset alustat, rekisterit ja taustajärjestelmät.
Valtion viraston rahoitusyksikköön saapuvat hakemukset liitteineen luokitellaan ja niiden täydellisyys tarkistetaan. Käsittelijä käy merkityt kohdat läpi ennen kuin päätöstä tehdään.
Vastaa kunnan asiointia koskeviin kysymyksiin asukkaan kielellä, kertoo, mihin sivuun vastaus perustuu, ja siirtää asian henkilöstölle, kun kysymys vaatii harkintaa.
Viranhaltijat ja työntekijät hakevat ohjeita, menettelyjä ja oikeuskäytäntöä yhdestä paikasta. Tulokset noudattavat käyttöoikeuksia, ja jokainen vastaus linkittyy lähteeseensä.
Vanha lupahakemusjärjestelmä korvataan moduuli kerrallaan vakaan rajapinnan takana. Data täsmäytetään jokaisessa vaiheessa, ja vanha järjestelmä poistetaan käytöstä viimeisenä.
Pyynnöt kirjataan, asiaan liittyvät asiakirjat etsitään ja salattavista kohdista laaditaan ehdotukset. Viranhaltija hyväksyy jokaisen luovutuksen.
Miten osat toimivat yhdessä päivittäisessä käytössä. Nämä ovat havainnollistavia työnkulkuja, eivät asiakastapauksia.
Asukas tunnistautuu Suomi.fi-tunnistuksella tai EU:n digitaalisen identiteetin lompakolla. Palvelu pyytää vain tarvitsemansa tiedot.
Neuvonta-avustaja vastaa asukkaan kielellä hyväksytyistä lähteistä tai avaa oikean sähköisen lomakkeen.
Tiedossa oleva data haetaan kerran alkuperäisistä lähteistä, ja asukas vahvistaa sen.
Asia päätyy oikealle tiimille historiansa kanssa, joten kenenkään ei tarvitse kysyä samaa kahdesti.
Ihmisen tarkistuspiste. Henkilöstö hoitaa poikkeukset ja kaiken, mikä vaatii harkintaa. Avustaja ei koskaan päätä oikeuksista tai etuuksista.
Tila ja päätös toimitetaan asukkaalle sähköisesti, esimerkiksi Suomi.fi-viesteihin, ja ohjeet oikaisuvaatimukseen tai muutoksenhakuun ovat selkeät.
Hakemukset saapuvat asiointipalvelun, sähköpostin tai postin kautta. Skannattu posti päätyy samaan jonoon.
Asiakirjat luokitellaan ja keskeiset kentät poimitaan, jokaiselle varmuusarvo.
Säännöt tarkistavat, mitä puuttuu, ja laativat luonnoksen lisäselvityspyynnöstä.
Ihmisen tarkistuspiste. Käsittelijä vahvistaa epävarmat kentät ja tekee päätöksen. Ehdotukset on merkitty ehdotuksiksi.
Päätös, sen perustelut ja käytetty data tallennetaan asianhallintajärjestelmään ja kirjausketjuun.
Korjaukset päivittävät arviointiaineistoa, joten laatu mitataan julkaisu julkaisulta.
Asiakkuudenhallinta, asukkaiden ja yritysten asiakaspalvelu sekä avustusprosessit, liitettyinä taustarekistereihin ja Suomi.fi-tunnistukseen.
Talous, henkilöstöhallinto ja hankinnat julkishallinnolle sekä SAP:n liittäminen asianhallintaan ja data-alustoihin ytimen vakautta vaarantamatta.
Käytännöllinen taustajärjestelmä pienemmille virastoille ja kuntien yhteistyöorganisaatioille, avoimen lähdekoodin lisensointivaihtoehdot arvioiden.
Kumppanuustasot ovat FromNinen omia. Tuotenimet ovat omistajiensa tavaramerkkejä.
Suomi
Suomen julkinen sektori nojaa yhteisiin kansallisiin palveluihin. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa Suomi.fi-palvelut: Suomi.fi-tunnistuksen, -viestit, -valtuudet ja -palveluväylän. Hankinnoista säädetään hankintalaissa (1397/2016), ja hankintailmoitukset julkaistaan Hilmassa. Hankintayksiköt voivat edellyttää EN 16931 -muotoisia verkkolaskuja sähköisestä laskutuksesta annetun lain (241/2019) mukaan.
Sääntelyn EU-taso on yhteinen Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksestä eIDAS 2:een, mutta valvonta on kansallista. Kyberturvallisuuslaki (124/2025) jakaa valvonnan toimialaviranomaisille, ja tekoälysäädöksen valvonnassa Traficom on keskitetty yhteyspiste lain 1377/2025 mukaan. Saavutettavuusvaatimuksia valvoo Traficom.
Suunnittelemme yhden arkkitehtuurin, jossa nämä erot ovat konfiguraatiossa ja dokumentaatiossa eivätkä erillisissä koodikannoissa. Hyödynnämme sitä, mitä Suomi.fi-palvelut ja Yhteentoimiva Eurooppa jo tarjoavat, ja suunnittelemme palvelun sisällön niille kielille, joita sen käyttäjät tarvitsevat.
Kokemuksemme kattaa yli 600 julkisen sektorin hanketta eri puolilla Euroopan unionia, valmiina ja käynnissä. Emme nimeä julkisia organisaatioita ilman niiden lupaa. Referensseistä keskustellaan hankintamenettelyn sisällä hankintayksikön asettamin ehdoin.
Kerro, minkä puitejärjestelyn, osa-alueen tai dynaamisen hankintajärjestelmän kautta hankit. Vahvistamme, voimmeko osallistua ja miten, suoraan tai osana yhteenliittymää.
Luokittelemme käyttötapauksen esiselvityksessä. Jos se on suuririskinen, kuten etuuksien saamisesta päättäminen, suunnittelemme järjestelmään ihmisen valvonnan, lokituksen ja dokumentaation ja valmistelemme aineiston perusoikeuksia koskevaan vaikutustenarviointiisi. Suomessa suuririskisiä järjestelmiä valvovat toimialaviranomaiset lain 1377/2025 mukaisesti.
Siellä, missä päätät. Suunnittelemme niin, että tiedot pysyvät EU:ssa, ja sovimme konesalien sijainnit, salausavainten hallinnan ja tukipalvelujen sijainnit kanssasi ennen rakentamista, tarvittaessa myös omavaraiset vaihtoehdot. Kirjaamme ne arkkitehtuuriin.
Kyllä. Suunnittelemme ja testaamme WCAG 2.2 AA -tason mukaan, joka on EN 301 549 -standardin taustalla, yhdistämme automaattisen ja manuaalisen testauksen ja autamme pitämään saavutettavuusselosteen ajan tasalla.
Kyllä. Monikieliset palvelut ovat vakiokäytäntö julkisen sektorin työssämme: käyttöliittymät, sisältö ja avustajat niillä kielillä, joita käyttäjäsi tarvitsevat, esimerkiksi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, samalla laadulla jokaisella kielellä. Ensimmäiset keskustelut käymme englanniksi, ja projektin kieli sovitaan yhdessä alussa.
Valmisteletko tarjouspyyntöä, järjestelmän uudistusta tai tekoälypalvelua tekoälysäädöksen alaisena? Keskustele tiimin kanssa, joka tuntee hankintasäännöt, saavutettavuusvaatimukset ja monikieliset julkiset palvelut eri jäsenvaltioissa.